Minä olen maailman toivottomin ihminen.

(I hear your name and it almost drives me wild.)

Ihmiset eivät koskaan ymmärrä. Setä K nukkuu taivaassa ja minä täytän iltani vanhoilla rockballadeilla. Yksi muuttaa takaisin Suomeen, toinen lähtee Keniaan. Minä jään ihan yksin kaikkialla koulussa, eikä ruokalan spagetti bolognese tee oloa helpommaksi.

Minä esitän pienoisnäytelmässä Romeota ja puolibestikseni "Pikkuveli" Juliaa. Koko suomenosasto saa puhumista seuraavaksi viikoksi.

(Here comes the regular.)

Enkä minä saa silmiäni eroon sinun kasvoistasi. Sinä laulat ja hymyilet ja minä yritän sanoa jotain, mutten pysty, kun hymy leviää itsestään. En minä halua saada sinua olemaan laulamatta nuotin vierestä ja nauramatta, minä haluan muuttaa ne sekunnit minuuteiksi ja unohtaa ajan. Am I the only one here today?

Auta minua Setä K, auta minua unohtamaan Ella ja Ellen, auta minua unohtamaan O ja itseni, niin ettei lopulta ole enää ketään, jota ikävöidä. Auta minua unohtamaan, kuinka onneton olen.